Siinä missä nimensä mukaisesti yksinluistelussa kilpaillaan yksin, on pariluistelussa ja jäätanssissa jäällä aina kaksi. Tässä muutama vinkki, miten erotat jäätanssin ja pariluistelun toisistaan.
Yksinluistelun tapaan myös pariluistelussa tehdään soolohyppyjä ja -piruetteja. Pariluistelulle tunnusomaisimmat elementit ovat kuitenkin korkeat nostot, kuolemanspiraalit, paripiruetit sekä heittohypyt. Pariluistelussa avainasemassa ovat ajoitus ja yhtäaikainen tekeminen.
Kuva: Janne Koistinen
Jäätanssi on tanssia jäällä. Pariluistelulle tunnusomaisia korkeita, suorilla käsillä olevia nostoja ei jäätanssissa sallita, vaan ne ovat paljon matalempia. Jäätanssin elementtejä erilaisten nostojen ohella ovat mm. askelsarjat, tanssipiruetit sekä twizzle-sarjat. Jäätanssissa korostuu luistelun rytmi, musiikin tulkinta sekä yhdenaikaiset ja täsmälliset askeleet. Jäätanssin viehättävyys pohjautuu mitä mielikuvituksellisimpiin ja teatraalisimpiin koreografioihin.
Kuva: Antti Lehto
Yksinluistelijat, jäätanssijat ja parit luistelevat kaksi ohjelmaa: lyhytohjelman ja vapaaohjelman. Lyhytohjelman jälkeen finaaliin eli vapaaohjelmaan selviytyy 24 naista, 24 miestä, 16 paria ja 20 jäätanssijaa. Jäätanssissa ohjelmia kutsutaan muista lajeista poiketen lyhyttanssiksi ja vapaatanssiksi.
Taitoluistelukilpailuissa luistellaan aina lyhytohjelma (jäätanssissa lyhyttanssi) ensin. Ohjelman kesto voi olla enintään 2.50 min pitkä. Lyhytohjelma sisältää tietyn määrän vaadittuja elementtejä.
Vapaaohjelman (jäätanssissa vapaatanssi) pituus on naisilla ja jäätanssijoilla 4 minuuttia (+/- 10 sekuntia). Miehillä ja pariluistelijoilla ohjelman kesto on 4.30 (+/- 10 sekuntia).
MM-kilpailussa on mukana neljä sarjaa. Maiden taitoluisteluliitot voivat lähettää yhden luistelijan/parin kuhunkin kilpailuun mukaan. Jotkut maat voivat lähettää kilpailuun kuitenkin kaksi tai kolmekin osallistujaa, mikäli luistelija on menestynyt tarpeeksi hyvin edellisvuoden mestaruuskilpailuissa.
Hyppyjä, piruetteja ja askeleita kutsutaan teknisiksi elementeiksi. Tekniset pisteet määräytyvät näiden elementtien vaikeudesta ja laadusta.
Kullakin hypyllä on etukäteen määritelty perusarvo, johon lisätään laatupisteet (GOE). Laatupisteet joko nostavat hypyn arvoa tai laskevat, riippuen kuinka hyppy on onnistunut. Laadun määrittävät tuomarit, joita MM-kilpailuissa on yhdeksän. Laatua mitataan asteikolla -3 (epäonnistunut) - +3 (täydellinen).
Askelsarjojen ja piruettien vaikeutta mitataan tasoilla. Tasoluokitukset ovat perustasosta nelostasoon eli korkeimpaan. Vaikeustasot määrittää tekninen paneeli.
Perusluistelutaito, siirtymiset, esitys/suorittaminen, koreografia ja musiikin tulkinta muodostavat esittämis- eli komponenttipisteet. Tuomaristo antaa komponenttipisteet asteikolla 0-10.
Komponenttipisteet ja tekniset pisteet lasketaan yhteen jolloin saadaan ohjelman yhteispisteet eli Total Segment Score. Kun lyhytohjelman ja vapaaohjelman pisteet lasketaan yhteen, saadaan kokonaispisteet eli Final Score. Mitä isompi tuo luku on, sitä parempi on myös luistelijan sijoitus.
Kuva: Kari Pajunen
Vahingossa tehty kaksois- tai yksöishyppy eli niin kutsuttu ilmapallo vähentävät usein pisteitä enemmän kuin kaaduttu hyppy. Kaatumisvähennys on yksi piste.
Vajaa ilmalento on myös pieni virhe, josta rokotetaan. Jos täydestä kierroksesta puuttuu enemmän kuin neljännes, vähenee hypyn arvo noin 30 prosentilla. Toisinaan puhtaita ja vajaita hyppyjä on vaikea nähdä, mutta teknisellä paneelilla on käytössään video josta he voivat tarkistaa elementtejä kilpailusuorituksen jälkeen. Tämän takia luistelija joutuu toisinaan odottamaan pisteitään melko kauankin.
Säännöt rajoittavat hyppyjen, piruettien, askelsarjojen sekä pareilla ja jäätanssijoilla nostojen määrän ohjelmassa. Mikäli luistelija tai pari toistaa hypyn liian monta kertaa, jää hän pisteittä viimeisen toistetun hypyn kohdalla. Vaikka luistelija tekisikin selkeitä ja isoja virheitä hypyissä, voi hän silti kerätä paljon pisteitä onnistuneilla pirueteilla sekä askelsarjalla.
Luistelija/pari voi saada vähennyspisteen myös esim. ajan ylityksestä, asusta, ohjelman keskeytymisestä tai ylipitkästä nostosta.
Taitoluistelussa hypyt ovat joko kaarihyppyjä tai kärkihyppyjä. Hypyt voi liittää toisiinsa, jolloin niistä tulee yhdistelmiä ja sarjoja. Kaarihypyt ponnistetaan nimensä mukaisesti suoraan kaarelta ilman toisen jalan avustusta kun taas kärkihypyissä luistelija käyttää vapaanjalan kärkeä apunaan ponnistuksessa.
AXEL
Axel ponnistetaan eteen–ulos-kaarelta ja päättyy taakse–ulos-kaarelle, kuten kaikki muutkin hypyt. Koska axel on ainoa hyppy joka ponnistetaan eteenpäin, sisältyy hyppyyn ”ylimääräinen” puolikas kierros. Näin ollen esim. kolmoisaxelissa on kolme ja puoli kierrosta kun taas muissa kolmoishypyissä vain kolme.
SALCHOW
Salchowin ponnistus tapahtuu taakse–sisään-kaarelta ja se tulee alas toiselle jalalle taakse–ulos-kaarelle liukuen.
RITTI
Ritti ponnistetaan taakse–ulos-kaarelta. Hyppy tulee alas samalle taakse–ulos-kaarelle ja samalle jalalle kuin ponnistettaessa.
TULPPI
Tulppi ponnistetaan taakse–ulos-kaarelta. Samaan aikaan toisen luistimen kärkipiikit avustavat ponnistuksessa liukuvan jalan takana.
FLIPPI
Flipin ponnistus tapahtuu taakse–sisään-kaarelta toisen luistimen kärkipiikkien avustaessa liukuvan jalan takana.
LUZT
Siinä missä flipin ponnistus tapahtuu taakse–sisään-kaarelta, ponnistetaan lutz taakse–ulos-kaarelta. Kärkipiikit asetetaan kummassakin hypyssä ponnistavan jalan taakse.
© 2005-2016 Finnish Figure Skating Association